Kysymyksiä sieniasiantuntijalle osa 2

blank

Sienikodon kysymyksiin vastasi  Tea von Bonsdorff   -Suojelusuunnittelija -Luonnontieteellinen keskusmuseo/Kasvitieteen yksikkö/Sienitiimi.

1. Millainen on v.2012 sienisyksy ollut?

Hyvin vaihteleva, ainakin satotilanteen kannalta. Eri paikoissa hyvin erilainen sienisatotilanne elo-syyskuussa. Suppilovahverolla ollut erinomainen satotilanne monessa paikkaa; ihan järkyttäviä määriä, erityisesti Itä-Uudellamaalla.

2. Jos on aloitteleva sienestäjä, niin mikä on hyvä keino alkaa opetella ja kerätä sieniä?

Aloita helposti tunnettavista (kauppasieniksikin suositeltavat lajit): Vaaleaorakas ja rusko-orakkaat, tatit, rouskut jne. Opettele 1-3 sienilajia per syksy. Tahti riippuu ihan henkilökohtaisesta taipumuksesta nähdä ja erottaa värejä ja muotoja.

3. Mihin sienet kannattaa metsässä kerätä ja kuinka nopeasti ne on hyvä laittaa ruuaksi tai jatkojalostaa säilöttäväksi ? Ja mikä on paras tapa säilöä sieniä?

Koriin tai sankoon tai paperipussiin, johonkin jossa ilma kiertää. Ei ainakaan suljettuun muovipussiin. Bakteerit ovat kovia lisääntymään, kun lämpötila ja kosteus nousee. Suuri osa lievistä myrkytyksistä johtuu siitä, että on syöty pilaantuneita sieniä.

Säilöntäsuositus on lajikohtainen, joten lue kirjoista suositukset! Herkkutatti siivuina kuivattuna, keltavahvero pakkaseen nesteenpoiston jälkeen ja männynsuomuorakas vaikka etikkaan.

4. Mitä sieniä voi vielä löytää näin loppusyksystä (loka-marraskuu)?

Suppilovahveroita, erilaisia valmuskoja (esim. viiruvalmuska, silkkivalmuska), rouskuja…kuusilahokka, koivunkantosieni jne.

5. Mikä vaikutus tällaisella jatkuvalla sadekelillä on sieniin ja kannattaako niitä kerätä sadesäällä/märkinä?

Sieniä nousee ja moni laji tekee uutta satoa, mikäli yöpakkaset eivät käy runsaiksi. Toisaalta sienet pilaantuvat helposti ja nopeasti.

6. Kun suppilovahveroita kuivaa kuivurissa, niin miksi joistakin tulee ihan tummia/mustia. Ovatko ne pilalla?

Osa on saattanut palaa eli lämpötila on ollut liian korkea. Sopiva on 45 – max. 50 astetta C. Olet myös saattanut kuivattaa jo valmiiksi pilaantuneita sieniä. Joskus myös huonosti kuivatetut (ei siis aivan rapeat sienet) mustuvat.

7. Vaikuttaako Tshernobylin laskeuma vielä? Onko sienissä vielä paljon jäämiä?

Minun tiedossani ei ole ainakaan, että enää on sellaisia pitoisuuksia Suomalaisissa sienissä, että niitä ei pitäisi kerätä. Säteilyturvakeskus tiedottaa aika ajoin tästä asiasta. Ryöppäämällä lähtee osa olemassa olevasta cesiumista veden mukana pois.

8. Tien vierestä ei kannata sieniä kerätä. Mikä olisi hyvä turvaetäisyys?

Riippuu kuinka vilkas liikenne on tiellä. Järjenkäyttö sallittu : )!

blank
Sieninäyttelyissä näkee sieniä livenä ja tapaa asiantuntijoita

 

Kiitos Tealle vastauksista kysymyksiin 🙂

Terkuin Anu ja Päkä

 

Kysymyksiä sieniasiantuntijalle

blank

Sienikodon kysymyksiin vastasi  Tea von Bonsdorff   -Suojelusuunnittelija -Luonnontieteellinen keskusmuseo/Kasvitieteen yksikkö/Sienitiimi

Kävimme tapaamassa sieniasiantuntijaa, Tea von Bonsdorffia ja vietimme mukavan ja mielenkiintoisen hetken yhdessä. Kysyimme muutamia sienikysymyksiä Tealta:

Mitä sieniä voi löytää keväisin ja mistä näitä sieniä kannattaa etsiä?

Tea: Avohakkuilla ja metsäpaloalueilla kasvaa runsaimmin korvasieniä ja huhtasieniä. Korvasieni kasvaa tyypillisesti hiekkapohjaisissa havumetsissä, paikoissa, jossa maan pintakerros on rikkoutunut. Lehdoista ja haavikoista löytyy poimukellomörskyjä, silloin, kun sillä on hyvä sato -ja nyt tuntuu siltä, että ainakin tällä hetkellä ainakin Etelä-Suomessa on! Pallohuhtasieni saattaa ilmestyä jonain vuonna puutarhaan levitettyyn katteeseenkin.

-Jos löytää korvasieniä, niin kuinka ne tulisi käsitellä ennen syömistä?

Tea: Korvasieniä tulee keittää kahteen kertaan runsaassa vedessä (suhde: yksi osa sieniä ja kolme osaa vettä) vähintään viiden minuutin ajan / kerta.  Molempien keittokertojen välissä ne on huuhdeltava hyvin. Jos on mahdollista keittää ne ulkona, esim. grillin kaasuliedellä, se on paras vaihtoehto, sillä myrkyt ovat haihtuvia (ja liukenevia). Mikäli keität sisällä, huolehdi hyvästä tuuletuksesta.

-Mikä on sinun lempisienesi ja millaisena ruokana?

Tea:

Ukonsienipihvi: Lakki paistetaan voissa ja ripotellaan vain vähän suolaa.

Korvasieni: Muhennoksena

Mustatorvisieni: Keitto tai muhennos

Sikurirousku: Paistettuna sipulin kera ruisleivällä tai esim. perunamuusin joukossa

-Miksi on tärkeätä opetella myös myrkylliset sienet?

Tea: Meillä on viisi tappavan myrkyllistä sienilajia Suomessa, joista ainakin yleisemmät on syytä tuntea. Ainoa tapa tuntea myrkkysieni (tai mikä muu tahansa sieni) on opetella tuntemaan se luonnossa. Sienikirja on hyvä lisäapu ja tiedonlähde.

Tappavan myrkylliset sienet ovat: Valkokärpässieni, suippumyrkkyseitikki, korvasieni tuoreena, pulkkosieni ja kavalakärpässieni. Muut näistä ovat yleisiä, vain kavalakärpässieni on harvinainen Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen lehdoissa. Kavalakärpässieni voi toki olla hyvinä vuosina paikallisesti runsas siellä, missä se kasvaa.

Tietysti tärkeintä on tuntea sieni, jonka aikoo syödä! Vain nieltynä myrkkysieni voi aiheuttaa myrkytyksen.

-Miksi meidän kannattaa syödä sieniä?

Tea: Sienet ovat terveellistä, ilmaista ja hyvänmakuista ruokaa.

Sieniäkin kannattaa aina kuitenkin syödä kohtuudella, kuten kaikkea muutakin. Sienisokeri (trehaloosi) saattaa aiheuttaa jolle kulle mahavaivoja. Ja aina on mahdollista olla allerginen jne. Kaikki syötävät sienet suositellaan kuitenkin syötäväksi kypsennettynä.

Sienien poimiminen on hauskaa ja siinä tulee liikuttua huomaamattakin! Kaikki aistit terästyvät sienimetsässä. Stressin poistamiseenkin sienestys on mitä mainioin lääke.

Sienissä on paljon vettä ja vähän rasvoja. Sienet sisältävät paljon erilaisia kivennäis- ja hivenaineita, kuten kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä. Vitamiineista mm. D-vitamiinia on paljon esim. suppilovahverossa -ja vielä hyvin liukenevassa muodossa. Sienissä on myös B-vitamiiniryhmän vitamiinejakin.

 

Saimme Tealta vielä lahjaksi tuoreita korvasieniä ja pääsimme nauttimaan tuosta herkusta, tietysti ohjeiden mukaisten esikäsittelyiden jälkeen. Myrkyt keitettiin pois ja kokeileva keittiö valmisti ensimmäisen korvasienimuhennoksensa 🙂

Kiitos Tealle hienosta hetkestä sienimaailman parissa!

Terkuin Anu ja Päkä