Lahden Sienipäivät 2017

blank

 

Hip Hip Huraa!

Edeltävän viikon lähimaaston pikatsekkaus antoi luvan odottaa jonkinlaista satoa sienipäiville. Tatteja ja kantarelleja oli näkyvissä jonkin verran, joten innolla odotimme tulevien sienipäivien löydöksiä.

Sienipäivät käynnistyivät perinteisesti perjantai- iltana, kun Anu töiden jälkeen suuntasi auton keulan kohti Lahtea. Anun saavuttua laitoimme saunan tulille ja aloimme suunnitella seuraavan päivän ohjelmaa sienikaveri Eevan metsäopastusta varten. Tutkimme lähialueiden maastokarttaa ja valitsimme sopivia sieniretkireittejä. Tähtäimessä oli myös löytää sienikotolaisille uusia aluevaltauksia.

Lauantaina Eeva saapui innokkaana paikalle. Odotellessamme sadekuurojen väistymistä Eeva esitteli ohjeistuksemme mukaista metsävarustustaan. Selvästi sienikorin kahva poltteli jo kädessä. Sadekuurot väistyivät ja pääsimme metsään.

Valitsemamme maasto oli sopivan helppokulkuinen ja “tattirikas”. Ajatuksenamme oli totuttaa Eeva tunnistamaan ja löytämään herkkutatteja. Alussa tuntui, että maastossa on hieman hiljaista, mutta sitten alkoi iloisia hihkahduksia kuulua! Hei, tässä taitaa olla herkkutatti! Ja täällä! Ja kantarelleja!

Pienellä tauolla nautimme eväitämme ja Eeva tarjosi meille valmistamiaan luomu- ja terveyssnacksejä; raakasuklaata, siemenleipää ja jotain palleroita. Se oli uusi ja mielenkiintoinen makukokemus.

Retki oli kokonaisuudessaan onnistunut, sienikorit saivat sopivasti täytettä ja Eeva vielä perillä jäi seuraamaan sienten käsittelyä säilöntää varten. Seuraavana päivänä olikin kiva kuulla, että kuivuri oli hankittu, Eeva oli käynyt omalla sienireissullaan ja tattisaalis olikin jo kolminkertainen. Hyvä Eeva!

blank     blank

Sienipäivien jatko sujui uusiin metsäalueisiin ja niiden antiin tutustuessa, tuloksena olikin uusia apajapaikkoja. Sikurirouskuja,  MTS:ää (mustatorvisieniä), HT.tä (herkkutattia), kuusenleppärouskuja ja haaparouskuja. Ja niinhän siinä kävi, että sienihulluus iski emmekä malttaneet lopettaa ennenkuin hämärä laskeutui. Päämajaan saavuttuamme todellisuus oli kohdattava – hyvin runsas sienisaalis odotteli käsittelyä! Sauna lämpenemään ja saaliin kimppuun. Kello olikin lähes 04 ennenkuin saimme sienet renslattua ja pään tyynyyn.

Kokonaisuudessaan LSP 2017 tarjosi runsaan sadon, hienon syyssään, upeita metsähetkiä ja kirsikkana kakussa uuden sienituttavuuden – NOKIROUSKUN. Nokirousku on harvoin runsaslukuinen  mutta meillä kävi munkki ja löysimme oikein jackpotin.

blank

Sieniretki Espoossa 2016

Herkkutatti
blank
Parin tunnin pyrähdys metsässä tuotti mukavasti saalista

Pitkästä aikaa metsässä Espoossa ja täsmäiskuna ajattelin käydä ns. Varmat paikat läpi.

Suuntasin paikalle, missä on aina ollut hyvä mustavahakaspaikka, mutta siinä möllötti jotain ihan toisenlaista. Frisbeet lentelivät puiden lomassa ja porukkaa oli melkoisesti.

Metsään olikin rakennettu frisbee-golfata ja laji näytti kyllä varsin mielenkiintoiselta, pitääpä joskus kokeilla… Vaikka rehellisyyden nimissä pikkaisen harmitti tuo apajapaikan menetys…

blank
Tästä löytyi aiemmin mustavahakkaita
blank
Apajapaikat muuttuvat

 

 

 

 

 

 

Siirryin takavasemmalle ja syvemmälle metsän puolelle ja kyllähän sieltä löytyi

korintäytettä mukavasti. Suppilovahveroitakin jo nousussa, taitaa tulla hyvä sienisyksy 🙂

Terkuin, Anu

blank
Mustavahakkaita löytyi runsaasti

Herkkutatti

blank

Herkkutatti on herkkua 🙂 Tähän ryhmään kuuluu useita lajeja, mutta kaikki ovat erinomaisia ruokasieniä. Herkkutatti on yleinen koko maassa ja ensimmäiset herkkutatit ilmaantuvat tuoreisiin havu- ja lehtimetsiin, valoisille hakamaille tai metsänreunoille jo heinäkuussa.  Kannattaa kuitenkin olla tarkkana sienimetsällä pitkin syksyä, sillä satohuippuja voi olla syksyn mittaan useita.

blank
Männynherkkutatti
blank
Herkullisia herkkutatteja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Herkkutatti on kookas, tukeva ja sen lakki saattaa olla erisävyisen ruskea ja täysikasvuisena lakin leveys voi olla jopa 25 cm. Herkkutatin pillistön väri vaihtelee iän mukaan, nuorena ne ovat harmahtavan valkoiset ja vanhimmiten ne muuttuvat keltaisiksi ja lopuksi oliivinvihreiksi. Jalka on vaaleanruskea ja joskus lähes tynnyrimäinen ja siinä on hento valkoinen verkkokuvio.

Herkkutatti on miedon hieman pähkinäisen makunsa johdosta erinomainen kolmen tähden ruokasieni. Koko sieni on käyttökelpoinen, eikä nuorista sienistä edes tarvitse poistaa pillejä. Vanhempaa, pehmeälakkista tattia ei koriin kelpuuteta. Herkkutatit kannattaa siistiä ja puhdistaa jo metsässä, sillä usein sienet saattavat olla toukkaisia.

Herkkutatteja voi valmistaa ruoaksi monella tavalla, eikä mitään ns. esikäsittelyä tarvita. Säilöntatavoiksi sopii esim. kuivaaminen tai pakastaminen (pannulla ensin käyttämällä)

Männynherkkutatti on sienikotolaisten mielestä erityisen kaunis sieni tummemman punaruskean lakkinsa ansiosta. Punaruskea jalka on hyvin paksu ja tynnyrimäinen. Kasvaa kuivilla mäntykankailla koko Suomessa. Jos osuu sopivaan aikaan hyvälle paikalle, ei yksi kori riitäkkään!

Tattihuumassa kannattaa varmistaa, ettei joukkoon eksy sappitattia. Se ei ole myrkyllinen, mutta pilaa sopat karvaalla maullaan, jos joukkoon eksyy.

blank
Ihana Tatti