Tuoreista mustavahakkaista poistetaan ensin ylimääräiset nesteet pannulla, miedolla lämmöllä, lisätään suolaa ja siirretään kulhoon odottamaan. Samalla pilkotaan ainekset valmiiksi. Ensin paistetaan porkkanoita öljyssä tovi ja joukkoon lisätään chili, valkosipuli ja sipuli. Laitetaan oyster-kastiketta joukkoon ja sekoitellaan.
Porkkanoita kypsennetään ensin öljyssäMustavahakkaista liiat nesteet pois
Kun aineksia on pyöräytelty hetki pannulla, lisätään joukkoon mustavahakkaat. Sekoitetaan ja kaadetaan kookosmaito päälle. Annetaan hautua ja hämmennetään välillä, samalla, kun keitetään riisi.
Haudutetaan ja tarkistetaan suolapitoisuusKastikeainekset pannulla, ennen kookosmaidon lisäämistä
Kun riisi on valmis, voi porukat huutaa syömään. Sienikokkien koemaistajat pitivät mustavahakkaan ja chilin liitosta, erityisesti mukavasta takapotkusta, minkä chili tarjosi. Vivahteet itämaisesta keittiöstä toimivatkin mukavasti herkullisen mustavahakkaan kanssa. Eikun syömään!
Syysflunssa iski, mutta onneksi ehdin eilen metsäretkelle Espooseen. Aluksi tarkoitus oli käväistä vain katsomassa, josko mustavahakkaat olisivat nousussa. Kävelin ensin paikoille, mistä niitä on löytynyt joka vuosi ja kah! Siellä niitä olikin mukavina rykelminä, ja ehdin vielä ennen toukkia. Ja siitähän se sitten lähti! Teki mieli tutkia uusia reittejä ja mielessä pyöri suoranainen himo löytää uusia mustavahakaspaikkoja. Ja samassa eteen aukesikin kehnäsienipolku. Nuoria yksilöitä…myssypäitä. Veitsi heilumaan ja kori sai täytettä. Hyräillen eteenpäin ja HALT: Mustatorvisieniä!!! Paikan koordinaatit heti muistiin tulevia vuosia varten ja pakkohan se oli ottaa oikein selfie: “Torvet metsässä”-teemalla…
Kyllä hymyilyttää, kun löytää uusia apajapaikkoja
Tuttu mustavahakaspaikka ei pettänyt
Ja metsässä käyskentely jatkui, ketään ei näkynyt tai kuulunut missään, vain metsän eläimet rapistelivat ja ääntelivät. Ja kyllä ne uudet urat tuottikin tulosta, meinasin astua päälle! Uusi mustavahakaspaikka löytyi! Paljon pieniä nousukkaita ja kunhan flunssa helpottaa, niin metsään on päästävä noukkimaan ne isompina. Metsäkoodit muistiin ja kohti rinnettä, missä on aina ollut keltahaperoita…Olihan niitä, mutta vain kolme ja sitten silmät nauliintuivat tatteihin….Ruskotatteja! Joku on niitä kutsunut kuulemma köyhän miehen herkkutateiksi, mutta kyllä ne kolmen tähden leimalla ainakin sienikirjoissa esiintyvät, ja ovat sienikotolaisten mielestä oikein maukkaita.
Ruskotatteja
Kun paluumatkalla kohti autopaikkaa löytyi vielä haaparouskuja, lampaankääpä ja kuusenleppärousku, oli hyräily entistäkin duurivoittoisempaa ja hymy herkässä.
Sienisaalis ja puuhastelua tiedossa
Kotona perkaushommat käyntiin. Maisteltiin pojan kanssa siinä ohessa pannulla pyöräytettyjen isohaperon, keltahaperon ja kuusenleppärouskun aromeja kuin viininmaistajaisissa ikään ja todettiin, että jokaisella on oma hieno makunsa ja kyl on hyvää!
Viikonlopuksi vanhempien mökille ja metsään. Elokuu oli jo pitkällä ja suunnistimme tutuille apajapaikoille. Kyllä! Kantarelleja oli, ja jotain, mitä en aikaisemmin ollut löytänyt….Voisiko olla näin hyvä mäihä ??? Kultarouskuja…. Valkoinen maitiaisneste ryöpsähteli runsaasti ja sillintuoksu pöllähti, sienikirjojen kuvat täsmäsivät. Suomen sieniseuran Facebook- sivustolle kuva menemään ja olihan muutkin näitä löytäneet juuri nyt. Jes, ensimmäistä kertaa osui kohdalle ja pitihän tätä kehuttua herkkua pyöritellä hetki pannulla voin kera ja maistaa. Hyvää oli! Taas uusi omanlainen maku, ihan erilainen taajuus, kun millään muulla sienilajilla.
Kultarouskut matkalla pannulleKantarelleja
Iltasauna ja uinti sekä ajatukset kohti seuraavia apajia. Seuraavana päivänä uudessa paikassa oli myös hirvikärpäsiä, ne viholaiset! Vaikka hirvikärpästakki oli päällä, niin joku löysi tiensä rintsikan sisälle ja puri tissiin- auts! Hirvikärpässuojausta on siis tehostettava!!! Mutta mitäs sieltä sammaleikosta pilkistikään? Nousevia herkkutatteja! Sato oli siis nousemassa… Mökkisaalis talteen ja kotiin.
Herkkutatti
Elokuun vika viikko ja tunnustelu Espoon metsiin. Voi mahoton, mikä määrä herkkutatteja ja ihan priimaa kamaa. Tällaista satoa en ole kyllä vielä koskaan nähnyt! Metsään heti, kun ohjelmasta löytyy pieni rako ja kuivuri yöksi jauhamaan! Tätä syksyä muistellaan vielä pitkään… Herkkutatit, mmmmmm 🙂
Sieniterkuin, Anu
Kuivuri täyteen ja tatit talteenTunti metsässä ja kasa herkkutatteja!
Cookie Settings is not available. Cookie Consent is disabled or is just disabled for your country.
Cookie Settings is not available. Cookie Consent is disabled or is just disabled for your country.
